Eteenpäin
"Ei pidä jäädä tuleen makaamaan", on minusta tosi hyvä elämänohje. Itselläni on joitakin pitkäaikaisia traumoja taustalla (ei mikään salaisuus, todellakaan), jotka ovat toisinaan koittaneet hidastaa omaa henkistä kehitystäni ja eteenpäin menemistäni. Toisinaan eteeni tulee jokin kirjoitus tai vaikka vain kuva, joka iskee valtavat "flashbackit" ja saa hetkeksi mielen mustaksi ja olon surkeaksi. Saatan hetkellisesti "velloa hieman synkemmissä vesissä", mutta pian pakotan itseni takaisin pinnalle. ETEENPÄIN, se on se mun selviytymiskeino.
Tiedän kyllä, että jos jättää kipeitä asioita käsittelemättä, ikään kuin työntää jatkuvasti syrjään, ne löytää kyllä edestään. Uudestaan ja uudestaan. Mutta omalla kohdallani olen käsitellyt, analysoinut ja vatvonut menneisyyden kiemuroitani ihan riittävästi jo. Nyt ei vaan enää jaksa. Puhuminen (ammatti-ihmiselle) auttaa, kyllä. Mutta loputtomiin ei vaan jaksa puhua. Jossain kohtaa riittää.
Sitäpaitsi mitkään maailman terapiat ja muut vastaavat eivät auta, jos et itse ole
p ä ä t t ä n y t parantua. Mennä eteenpäin. Omalla kohdallani parhaiten on auttanut ajatella, "nää asiat nyt vaan meni näin." Nimenomaan meni, ei tarvitse enää tulevaisuudessa mennä. Menneisyydelleni en voi minkään, siihen en valitettavasti voi vaikuttaa. Mutta siihen voin, millainen tulevaisuuteni on. Jossain määrin, tietenkin.
Menneisyyteni ei määritä mua. En anna sen vaikuttaa siihen millainen olen nyt, miten käyttäydyn, miten otan asiat vastaan jne. Päätän ihan itse, millainen haluan olla. Millaista elämää haluan elää.
En halua vanhana kiikkustuolissa huomata roikkuneeni vanhoissa murheissa koko elämäni, antaen monen kivan asian vain lipua ohi.
Eteenpäin!
Tuo on mielestäni hyvä oivallus, että jokainen voi itse päättää millainen haluaa olla ja millaista elämää haluaa elää. Sen kun oivaltaa on helpompaa hahmottaa ja löytää ne asiat, jotka on juuri itselle niitä tärkeimpiä ja mukavimpia.
VastaaPoistaOnneksi et ole jäänyt katkeraksi, vaan katsot eteenpäin
VastaaPoistaOlen kanssasi samaa mieltä. Menneisyyteen emme voi vaikuttaa vaan elämämme on tässä ja nyt. Seuraavassa hetkessä sekin on menneisyyttä. Asiat on hyvä käsitellä, mutta sitten "pistää pakettiin" ja antaa sen asian olla käsiteltynä. Sitten voi siirtyä seuraavaan ja katsella eteenpäin horisonttiin. Olen käyttänyt monesti esimerkkiä auton ajosta. Autoa ei ajeta katselemalla liikaa peruutuspeiliin. Silloin tällöin on hyvä tarkistaa mitä takana tapahtuu, mutta mikäli sinne tuijottelee liian kauan niin varmasti auto ohjautuu tieltä ulos. Eikun purjeet ylös ja horisonttiin :)
VastaaPoistaMennyttä ei voi muuttaa, joten siinä ei kannata velloakaan. Turhan moni elää menneessä. Totta kai menneisyytemme muovaa meitä, mutta mitä hyödyttää miettiä kovin montaa vuotta jotakin jo tehtyä. Tilannehan ei enää muutu.
VastaaPoistaHyvä kirjoitus! Jossain kohtaa pitää tosiaan päättää katsoa eteenpäin, jottei ne kivat asiat pääse livahtamaan ohi :)
VastaaPoistaJuuri näin. Asiaoita pitää käsitellä ja niistä puhua, mutta terapiakin auttaa vaan jos antaa sen auttaa!
VastaaPoistaYhteinen kiitos teille useasta kommentista! Kiva, kun kävitte lukemassa. Toistekin saa vilkaista. :)
VastaaPoista